lauantai 18. helmikuuta 2023

Graffitikulttuuria

   Graffitit edustavat kantaaottavaa taidetta. Ne ovat globaali ilmiö jota olen seurannut vuosikymmeniä. Yön pimeydessä voi ilmaista mielipiteitä vapaammin kuin jossakin jäljitettävässä mediassa. Parhaimmillaan ne ovat terävää kritiikkiä pureutuessaan yhteiskuntien epäkohtiin ja vääryyksiin. On paljon valtioita joissa vapaa taiteilija onkin äkkiä vangittu taiteilija. Ilmaisunvapautta tulee puolustaa ja se on nähtävä perusoikeutena valtiomuodosta riippumatta. Siispä suuntasimme kohti kujaa jossa tiesimme tätä ilmaisunvapautta käytetyn. Matka alkoi tyypillisesti Nana station josta Siamille ja vaihto Sukhumvit-linjalta Silom -linjalle ja jatkoa Sathorn Taksinille ja Apostolia Charoen Krung Soi 32 :lle. Sää oli miellyttävän oloinen ja tässä osassa kaupunkia on paremmat jalkakäytävät kuin muualla. Jos haluatte majoitussuosituksen Bangkokiin niin se on Shangri-La joenvarrella lähellä Sathorn Taksinin laituria ja BTS-asemaa. Täältä pääsee kaikkialle helposti. Turistin on aluksi vaikea mieltää jokireittien nopeutta mutta ruuhkassa tunnin odottelu pakokaasuissa saa alkuräjähdyksen tuntumaan suurelta virheeltä maailmankaikkeuden strategiassa. Lämpötila nousee helposti yli 40C.n. Kaikenlisäksi ne ovat lähes ilmaista kyytiä maisemien kera.

   Katu täyttyy graffiteista elämä on maalaamista….Valitettavasti kaupalliset toimijat olivat peittäneet suurimman osa seinämistä joten hieman laihaksi jäi tämänkertainen seikkailu varjoisille kujille. Tuli kuitenkin muisteltua asumista State Towerissa ja käyntiä sen yläkerrassa sijaitsevassa Lebua-yökerhossa. Lebuaa en suosittele ellei jostain syystä ole pakko päästä setelinipuista eroon. Se rahastaa kuuluisuudellaan täysimittaisesti antamatta muuta vastiketta kuin suuren laskun.

   Venekyydillä takaisin Sathornille ja BTS:ällä Nanalle ja kämpille. Kun kuulutus Nana tulee kaiuttimista se tulee niin imelällä äänellä että suukin tuntuu makealta pitkän aikaa. Naa Naaa…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti