Viime yönä paikalliset juhlivat neljään, Esa sanoi, että kuulosti kansannousulta. Rummut soivat, laulu raikui ja hauskaa kuulosti olevan Juuri kun ne olivat lopettaneet, alkoi samassa talossa olevasta leipomosta tulla mahtavia tuoksuja. Silloin oli pakko nousta ja lähteä syömään. Seuraavaksi oli sitten kissojen vuoro. Varmaan kaikki lähistön kissat olivat kokoontuneet kadullemme tappelemaan.
Tänään nukuimmekin sitten pitkään.
Koska Gulbenkianin museo sijaitsee ihan lähellä meitä, oli melkein velvollisuus käydä sen kokoelmat tutkimassa. Rembrantit, Rubensit yms. Pysäyttivät, mutta vaikuttavin oli Laliquen kokoelma. Ja jännää oli, että me olemme joko nuortuneet tai vaihtoehtoisesti museo kiinnostaa vain iäkkäämpää väkeä, sillä olimme sieltä nuorimmasta päästä vierailijoita.
Illalla päätimme lähteä Bairro Alton kujille. Alue on Vanhaa punaisten lyhtyjen aluetta, tunnetaan myös huumealueena sekä hyvästä ruuasta ja rennosta iltaelämästä. Sieltä saimme ensimmäisen todella hyvän ruuan koko Lissabonin reissumme aikana. Emme viitsineet kiivetä Bairro Altolle, vaan maksoimme muutaman euron funikulaarista, kokemus on miltei pelottava, kun se alkaa kiipeämään mäkeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti