Lissabonin pakollisiin kuuluu ajelu keltaisella, narisevalla ja vanhalla ratikalla, joka painovoimalakia uhmaten kiipeää jyrkkiä mäkiä ylös Alfamaan. Esa mietti, mikseivät Lissabonin pikkupojat laita kiskoille rasvaa😂 No, onneksi eivät ainakaan tänään olleet rasvanneet kiskoja, sillä,me olimme ratikassa. Eikä ole käynyt kunnolla Lissabonissa, ellei ole eksynyt Alfamassa.Sekin on suoritettu onnistuneesti - useaan kertaan😎. Luulimme olevamme monta kertaa jossain muualla, kun eteen ilmestyi näköalatasanne tai kirkko tai todella kapea kujanen. Alfama on pelkkää mäkeä, joten menimme koko ajan joko ylös tai alas. Oli kylläkin mieleenpainuva päivä, sillä Alfama on vanhinta Lissabonia, joka ei tuhoutunut 1700-luvun maanjäristyksessä. Kujat päättyvät välillä umpikujaan ja ovat kapeimmillaan reilun metrin levyisiä. Lämmintä oli sen verran, että kävimme välillä viilentelemässä ja istuskelemassa vanhoissa kirkoissa.
Mutta on eksymiselläkin rajansa. Siinä vaiheessa kun eksyimme luostariin, päätimme, että jahka täältä pois pääsemme, suuntaamme suoraan metrolle ja kotikämpille😄 Kiersimme luostaria kauan aikaa, sillä meidän lisäksemme siellä ei näkynyt ristin sielua.. Metroasemalle osasimme hyvin, sillä seurasimme kuin hai laivaa paikallista, jolla oli iso laukku.
 |
| Näillä töppösillä varustetuilla Varpailla käveli Heli Alfaman jyrkkiä mäkiä ja portaita ylös alas yli 10000 askelta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti