Lissabon 13

Elämä koostuu saapumisista ja lähdöistä.  Lähtö on aina se haikeampi, minne vaan...

Lissabon kaunis kaupunki on
hienojen taideteosten,
viinin ja leivosten
Punaiset katot, taivas niin sininen
pehmeät matot palatsien,
mennyttä loistoa muistellen.

Lissabon, mukava kaupunki on
katukahviloiden
avenidojen, puistojen.
Kapeilla kaduilla Alfaman
kaikuu askelet tuhannet
sointi haikeiden fadojen.

Lissabon, ihmisten kaupunki on
hyvien ystävien,
perheen ja elämisen.
Sukupolvet tukevat toisiaan
aikanaan vaipuvat historiaan
isoäiti ja nuorukainen.

Lissabon, hauska kaupunki on
katumuusikoiden,
iloisten juhlijoiden.
...


Esa ja Heli runon lopun laistoi,
kun punkkupullon pohja paistoi.

Kuvia 12

Ylhäisön kesäasunto 1700-luvun alusta. Figueirasin palatsissa asutaan edelleen

 Osa katoista on koristeltu kuninkaan vierailun jälkeen aterialta jääneiden simpukoiden kuorilla, rikotuilla pullolla ja Ming dynastian astioiden sirpaleills

Kotoilua🥰

Lissabon 12

Viimeinen päivämme Lissabonissa.
Tökkäsimme aamulla sormen karttaan ja katsoimme sitten, mitä sormen lähellä on. Sen verran oli palatsi sivussa kaikesta, että sinne piti mennä taksilla. Figuirasin?  Palatsi oli yksityisomistuksessa ja perhe asui siellä edelleen, joten jouduimme kulkemaan oppaan perässä. ”Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun joudun kuuntelemaan opasta, jonka puheestakaan en saa mitään selvää kaiun takia”, kysyi Esa😝Mutta palatsin puutarha oli hieno, siellä saimme kuljeskella ihan omassa rauhassa. Palatsi sijaitsi metsän reunassa, joten päätimme kuljeskella sen polkuja vähän aikaa. Mutta yllätys yllätys, metsä oli aidattu pari metriä korkealla aidalla😳
Päätimme tulla kotoilemaan. Pakkasimme ja siivosimme Inesin asunnon. Istuskelimme terassilla aurinkovarjon alla herkutellen juustoilla, suolalihalla ja raksuilla sekä paikallisella punaviinillä. Innostuimme myös runoilemaan Lissabonista.
Tämä ilta oli poikkeuksellinen siitä, ettei auringonlaskun jälkeen alkanut tuulla. Istuimme pitkään aurinkotuolissa kattoterassilla miltei täydenkuun alla tähtiä katsellen lempeän lämpimässä illassa. Jospa tällä taas vähän aikaa jaksaisi räntää ja pimeyttä.

Lissabon 11

Tänä aamuna oli tuuria, kun myöhästyimme vajaan minuutin metrosta. Menimme seuraavalla ja heti Baixa-Chiado aseman jälkeen metromme teki hätäjarrutuksen. Edellinen juna oli joutunut onnettomuuteen. Paikalliset kertoivat, että todennäköisesti kyseessä on ollut itsemurha. Kävelimme koko metrollinen ihmisiä rautatieasemalle yhden asemavälin verran.
Junissa on aina ilmoitustaululla seuraavan aseman nimi, mutta meidän vaunustamme se oli rikki. Päättelimme, että suurin osa jää Belemin asemalle katsomaan paikallisia nähtävyyksiä, ja jäimme pois siellä, missä paljon muitakin, ihan oikealla asemalle.
Seuraavaksi meidän piti mennä Hieronymuksen luostarille, mutta Esa bongasi matkalla hevosvaunumuseon ja päätimme poiketa sisälle. Oli harvinaisen hauska paikka!
Sitten Lissabonin pakollinen Hieronymoksen luostari. Jonotimme kiltisti, vaikka emme siitä tykkääkään. Kannatti jonottaa.
Vasco da Caman muistomerkistä otimme kuvan vähän kauempaa, sillä se oli radan toisella puolella kuten Belemin tornikin. Siellä olisimme halunneet käydä, mutta tässä vaiheessa Helin jalat sanoivat ei kiitos. Katsoimme kuvat netistä😎 Taksi tuo kiltisti kotiin, kun jalat tuntuvat painavilta.Illalla päätimme antaa vielä portugalilaiselle keittiölle yhden mahdollisuuden. Osuttiin pieneen perheravintolaan, joka osoittautui varsin kohtuulliseksi. Kohtuullinen hinta, talon viini hyvää, annokset isoja - mutta ei ole portugalilainen keittiö meidänmieleemme, paitsi tietysti leivokset joita me emme tietenkään koskaan syö😇

Kuvia11

Hevosvaunumuseossa

Ensimmäisiä autoja

Portugalin sininen taivas💓

Hieronymoksen  luostari ja kirkko

Hyvää ruokaa emme ole täältä oikein löytäneet

Lissabon 10

Casvais - pääkauppakatu

Aamun  kuulumiset naapurin rouvan kanssa

 

 Helvetin luolalta

Miten näitä voisi vastustaa

Voi lattia  olla tällainenkin

Lissabon 10

Tänään metrolla Cais do Sodren asemalle ja sieltä sitten juoksimme junaan, joka lähti Cascaisiin. 40 minuutin junamatka rantarataa pitkin oli ihan hieno, joskin jouduimme alkumatkan seisomaan, kun nuoret eivät antaneet meille paikkaa vetoavista  katseistamme huolimatta😄 Olemmeko liian hyvinvoivan näköisiä?
Cascais on rantakaupunki lähellä Lissabonia; pieniä rantoja siellä täällä, hienoja taloja, autoja ja pakokaasun hajua, kalastajia verkkoineen, paljon ravintoloita ja pieniä puoteja - tuli vähän Kanarian saaret mieleen.  Yksi Lissabonissa tapaamistamme perheistä oli juuri viettänyt kaksi viikkoa Cascaisissa, epäilen, että aika tulisi meille siellä pitkäksi.
Teimme pitkän kävelyn meren  rantaa pitkin Boca do Infernolle eli Helvetin luolalle. Piru ei ollut kotona, mutta aallot pärskivät uhkaavasti kallion sisälle, sortuneeseen luolaan. Ihan hieno päiväkävelypaikka ennen lounasta Hessburgerissa.😇
Auringonlaskun ehdimme taas katsomaan omalle parvekkeelle.

Kuvia9

Silta Tejo-joen yli

 Kristo Rei patsas

Portaat kukkulalta rantaan

Rantakadun taidetta

Kalastaja Lissabon taustalla

I

Lissabon 9

Heräsimme aamulla anivarhain kahdeksalta, jotta ehtisimme Almadaan näkemään Lissabonin myötävalossa. Metrolla satamaan, sieltä lauttamatka Almadan puolelle ja taksilla Kristo Rei patsaalle, jonka portugalilaiset rakensivat kiitokseksi siitä, ettei heidän tarvinnut osallistua toiseen maailmansotaan.
Patsas näkyminen ei ollut meistä siihen käytettyjen kehujen arvoinen.
Ajoimme tuk-tukilla (niitä on ihan oikeasti täällä) elevador Miradourolle ja toivoimme pääsevämme sillä alas, mutta se olikin remontissa. Polvi kiitti, kun kiipesimme jyrkkiä portaita useamman sataa alas rantakadulle. Mutta rantakatu oli mielenkiintoinen. Vanhat osittain sortuneet rakennukset oli päällystetty graffiteilla, kalastajat kalastivat taustanaan upea Lissabonin siluetti, muutama ravintola ränsistyneiden talojen välissä...
Illalla teimme iltalenkin laitakaupungille.

Kuvia 8

Tänään muutama kuva enemmän, on vaikea valita

Etsimme jonkin aikaa Rossion rautatieasemaa, kun tätä oli vaikea tunnistaa asemaksi

Kuvia linnasta ja sen puistostA

 Tässä joenuoma

 Heli joen yli johtavalla sillalla

Ja junalla kotiin.

Lissabon 8

Hyppäsimme aamulla junaan ja viiletimme sillä Queluziin. Siellä on kuninkaanlinna, jossa hallitsijat asustelivat 1700-luvulla. Linna on sisältä upea, mutta puisto on ainakin yhtä hieno. Aikanaan joenuomaakin oli muutettu ja se kulki puiston halki, jotta hoviväki pääsi halutessaan soutelemaan. Upein kaakelin reunustettu joki oli valitettavasti nyt tyhjä, remontissa.
Mutta alueelle ehdottomasti iso suositus, on upeimpia linna-alueita, missä olemme olleet.

Kuva 7

Jumalanpalvelus Estrela-kirkossa

Kahvitauko

Yksi hautausmaan erikoisimmista kappeleista

Voiko  tätä nimittää muuksi kuin kuolleiden kaupungiksi. 

Raitsikan kuljettajamme pysäytti kaupan kohdalle keskelle tietä ja kävi hakemassa kaupasta evästä 

Aurongonlasku kotiparvekkeelta

Eilen illalla Bairro Altossa, tänään katolilaisessa jumalanpalveluksessa Estrela-kirkossa, aika hienossa kirkkopuistossa kävelyä ja varsinaisessa kuolleiden kaupungissa eli katolilaisten hautausmaalla käyskentelyä.  Siellä arkut ovat perheittäin pienissä muutaman neliön hyvin koristeellisissa kappeleissaan useiden metrien levyisten teiden varsilla.Arkkujen välissä saattaa olla pöytä ja tuoli, jossa omaiset käyvät muistelemassa läheisiään ja vievät kukkia pöydälle. Akkuja voi olla paljonkin, yhdessäkin näkyi kymmenen. Tapa on niin erilainen kuin Suomessa, että olemme usein käyneet kävelemässä katolisten maiden ”kuolleitten kaupungissa”.
Pois tulimme ”pakollisella” linjan 28 raitsikalla, johon Heli urhoollisesti jonotti. Esalta oli jo usko loppua.
Ennen auringonlaskua vielä shakkia läheisessä katukahvilassa.

Kuvia 6

Gulbenkianin museo,

 hopeakokoelma.
.

Kadun jyrkkyys ei selviä kuvasta, ehkä sellainen 25 astetta  

Bairro Altossa

 Bairro Altossa

Ruoka on hyvää, vaikka ympäristö voi epäilyttää.

Lissabon 6

Viime yönä paikalliset juhlivat neljään, Esa sanoi, että kuulosti kansannousulta. Rummut soivat, laulu raikui ja hauskaa kuulosti olevan Juuri kun ne olivat lopettaneet, alkoi samassa talossa olevasta leipomosta tulla mahtavia tuoksuja. Silloin oli pakko nousta ja lähteä syömään. Seuraavaksi oli sitten kissojen vuoro. Varmaan kaikki lähistön kissat olivat kokoontuneet kadullemme tappelemaan.
Tänään nukuimmekin sitten pitkään.
Koska Gulbenkianin museo sijaitsee ihan lähellä meitä, oli melkein velvollisuus käydä sen kokoelmat tutkimassa. Rembrantit, Rubensit yms. Pysäyttivät, mutta vaikuttavin oli Laliquen kokoelma. Ja jännää oli, että me olemme joko nuortuneet tai vaihtoehtoisesti museo kiinnostaa vain iäkkäämpää väkeä, sillä olimme sieltä nuorimmasta päästä vierailijoita.
Illalla päätimme lähteä Bairro Alton kujille. Alue on Vanhaa punaisten lyhtyjen aluetta, tunnetaan myös huumealueena sekä hyvästä ruuasta ja rennosta iltaelämästä. Sieltä saimme ensimmäisen todella hyvän ruuan koko Lissabonin reissumme aikana. Emme viitsineet kiivetä Bairro Altolle, vaan maksoimme muutaman euron funikulaarista, kokemus on miltei pelottava, kun se alkaa kiipeämään mäkeä.

Kuvia5

Kapenee vai päättyy umpikujaan

Pyykki päivä  on joka päivä

Sao Jorge linna läheiseltä näköalapaikalta.

Lisdabon  ja sen punaiset katot. 

Luostarissa , tie vapauteen oli taas tukossa😄

 Ja seuraavakin ovi suljettu