Kandy5

Kandy on ollut meille ainakin toistaiseksi miellyttävä kokemus. Tässä on jotakin samaa kuin Luangbrabangissa, ei mitään ihmeellistä, mutta miellyttävällä tavalla jokainen saa olla oma itsensä.
Kroppamme vaati tänään jotain kevyempää, joten lähdimme kaupungille. Jossakin taisin jo mainita, että täältä on n. nelisen kilometriä keskustaan, mutta tuk- tukkeja on paljon ja muutamalla eurolla pääsemme minne vain.
Kävimme tutustumassa buddhalaiseen pyhän hampaan temppeliin. Siellä olivat ne kaikki turistit, joita täällä kuulemma on, toki myös paljon paikallisia. Emme jääneet kuuntelemaan varsinaista pyhää toimitusta, vaan jätimme paikkamme niille buddhalaisissa, jotka olivat sitä varten paikalle saapuneet. Esa leikkautti tukkansa uudelleen vielä lyhyemmäksi. Täällä miehet näyttävät istuvan parturissa jatkuvasti, yhtään naista ei ole näkynyt kampaajan tuolissa. Hinta voi olla selittävä syy ahkeriin parturissakäynteihin, tukan leikkuu maksoi kolme euroa.
Ruokapaikkamme ei ollut onnistunut valinta. Kanankoipi oli ollut varmaan jo monen turistin lautasella, niin sitkeä se oli. Esa mietti, kaivertaisiko nahkaan vuosiluvun. Kanankoipi oli niin kuiva ja kova, että sitä ei voinut syödä.

 Pyhän hampaan temppeli. Täällä säilytetään yhtä Buddhan hampaista.

 Yö laskeutumassa Kandyyn.

 Temppeleihin mennään aina paljain jaloin. Pelottavinta on, jos Esan kengät katoavat.

 Paras tukanleikkuun ikinä, sanoi Esa.

Mutta ei mennyt vatsa sekaisin.
Illalla istuskelimme parvekkeella katsellen auringonlaskua ja mietiskellen syntyjä syviä. On joitakin hetkiä, jolloin kroppa tuntuu suorastaan keräävän hyvinvointia ja mielenrauhaa, tänään yön tuloa Kandyyn katsellessa oli juuri sellainen hetki.