Pieleen on mennyt saatiedotus. Ensimmainen paiva taalla satoi, sitten on tullut iltapaivalla usein ukkoskuuro, joka on mennyt ohi meidan paivahuilimme aikana. Paikalliset sanoivat, etta monsuunin olisi pitanyt jo loppua, mutta se on viime vuosina siirtynyt aina vain pitemmalle. Toisaalta, kun eilen paistoi aurinko pitemman aikaa, tulimme siihen tulokseen, etta pilvisyys on taalla oikein hyva saatila.
Paivahuili on meille hyvin tarkea, silla Esan selka\jalka kipuilee ajoittain kovaa. Se ei sieda ollenkaan seisomista, kavely onnistuu, mutta silloinkin pitaa pitaa kilometrin valein pieni istumatauko. Makaaminen olisi paljon tehokkaampaa, mutta Singaporessa herattaa vahan liikaa huomiota, jos turistit kayvat kadulle tai nurmikolle potkolleen :) Ihmiset taalla ovat kylla hyvin varovaisia puuttumaan toisten asioihin, joten saattaisi olla, etta kukaan ei kommentoisi. Avuliaita ovat kylla, jos kysyy neuvoa.
Eilisen paivan vietimme Sentosan saarella, joka on paikallinen vapaa-ajanviettokeskus. Mielestamme paikka oli ylimainostettu. Onhan siella kaikkea, rantaa, museoita, akvaario, vesipuisto, huvipuisto, luontokohtetita, tapahtumia, mutta ne olivat niin hajasijoitettuja, etta paikkojen valilla piti kulkea bussilla. Varmaan paikallisille, jotka menevat yhteen kohteeseen, paikka voi olla oikein kiva. Meidan lempparimme oli Tiikeritorni, josta naki kauas. Ajatukset nuoruuden ketteryydesta karisivat taas, silla ystavallinen paasymaksupoika kyseli, josko olisimme 60-vuotiaita paasisimme seniorilipulla. Teki mieli myontaa :( Metrossa istumapaikat on tarkoitettu vammaisille, vanhuksille ja odottaville aideille. Ja eivatkos nuoret nouse ja anna meille istumapaikan, kun nousemme metroon !
Illalla kavimme kuolaamassa Orchad-kadulla. Jos palkkakuitissamme olisi yksi nolla perassa lisaa, olisimme voineet raaskia ostaakin sielta jotain :) Kuitenkin teinityttoja kaveli kaupoista ulos isot kassit kasissaan. Me tyydyimme katyselemaan ja kuvaamaan ostosparatiisia.
Tanaan olemme kayneet viela kerran Marina Bayn ymparistossa, katselemassa taas mita rahalla saa. Kohteemme olivat, tietenkin, puutarhat.. Vaikuttavin oli sumuinen vuori, joka oli rakennettu ison lasikupolirakennuksen sisaan. Ja kun sanon vuori, tarkoitan sita. Korkeutta silla oli n. seitseman kerroksisen kerrostalon verran, leveytta pienen vuoren verran. Ilma oli kostutettu niin kosteaksi, etta se juuri ja juuri pysyi ylhaalla satamatta, ja vuori istutettu tayteen kasveja, kukkivia ja vihreita. kavelysillat kulkivat puolipiilossa vuoren reunalla ja sisalla. Sisalla oli erilaisia nayttelyita tippukivista alkaen kylman alueen elokuvaesitykseen.
Tana iltana olisi vuorossa pakkaus, huomenna lento Bangkokiin Bayoke Sky Tower -hotelliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti