Kävimme aamulla herättelemässä ruokahalua ostamalla junalipun iltapäiväjunaan. Myyjäpoika oli hyvin vaivaantuneen oloinen ja lippumme maksoi 80 bahtia. Mutta kun katsoimme lippua, lähtöaika olikin klo 10.00 klo 14.59 sijaan. Otettiin uusiksi, mutta poika selittää, että tämä kymmenen juna on tämänpäiväinen valinta. Lopulta meille selvisi, että iltapäiväjuna oli täysi, mutta kun thaimaalainen ei voi sanoa ei, hän myi meille toisen lipun. Emme viitsineet pilata enemmän kassapojan päivää, vaan lahjoitimme lipun englantilaispariskunnalle, joka oli menossa Huahinin. Tappiota tuli 2,4euroa.
Huippuhyvän aamiaisen jälkeen otimme sivuvaunullisen mopon ja mukava kuljettajamme ajoi meidät Ao Manaon rannalle. Emme yleensä jaksa maata rannalla, mutta nyt oli sen verran hieno ranta, että siellä meni päivä rattoisasti. Ao Manaon ranta on Thaimaan ilmavoimien aluetta ja rannalle mennessä piti kirjautua. Ilmavoimien olon alueella huomaa kirjautumisen lisäksi kiitotiestä, jolta aina silloin tällöin lähti kone pörräämään. Alueella oleva hotelli on ilmavoimien omistama, mutta sinnekin pääsee yöpymään. On kuulemma hinta-laatusuhteiltaan yksi Thaimaan parhaita hotelleja, emme voi vahvistaa, koska emme käyneet siellä.
Iltapäivällä mukava kuljettajamme tuli hakemaan meidät ja vei minivanasemalle. Se oli niin kaukana keskustasta, että epäilin jo, että ajamme Hua Hiniin saakka. Asemalla meidät pakattiin oikeaan minivaniin, 160 bahtia = 5 euroa meiltä kahdelta vajaan 100 km matka. Kun pikkubussi tuli riittävän täyteen, auto starttasi, kymmenen minuuttia etuajassa. Muistelemme edellistä minivanmatkaamme, jolloin kuljettaja ei meinannut pysyä tiellä, ja epäilimme makeasta hajusta, että hänen polttamassa savuke saattoi sisältää muutakin kuin tupakkaa. Nyt pysyttiin tiellä ja tultiin hyvää vauhtia perille.
Kuvat taas erillisenä, netti ei ole varma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti