Kuvat 25.1.-28.1.

Hua Hinin rannalla on mahdollista ratsastaa.  Illalla hevoset kopsuttelevat  kaupungin läpi koteihinsa ja jos vahinko sattuu, ratsastaja kiipeää hevosen selästä ja siivoaa jäljet.

Villagessa Marketin ja rautatieaseman välissä on iso katuruokapaikka lukuisine kojuineen ja monine pöytineen. Ruoka on hyvää ja halpaa, erityismaininta herkkuletuille.

Illalla on kiva kävellä magnoliakujaa kohti Baan Finlandia.

Monsoon valleyn viinitilalla. Rypäleet olivat hyvin hoidettuja ja henkilökuntaa oli paljon. Vaikuttaa myös siltä, että oheistoimintaa ravintoloineen ja norsuratsastuksineen tuo osan lain tuloista.

Ananakset ovat olleet hyvin pieniä kaupoissa, eivät olleet vielä isoja pelloillakaan.

Lap Lae luolaston upeita muodostelmia. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka!

Lepakot roikkuivat katossa ja suhahtelivat välillä ohitsemme.

Katlone cave -luolastolle menossa. Tässä emme vielä tienneet, miten rankka ylösmeno on.

Mielenkiintoinen alttari luolassa.

Pikkuluokan pagoda.

 

Hua Hin 25.1.-29.1.

 Eilinen kiipeäminen näköalavuorelle aiheutti sen verran jalkojen väsymistä, että muutama päivä meni niitä parannellessa. Olemme kuljeskelee lähitienoilla, bonganneet hyviä ravintoloita thaiherkkuineen ja uiskennelleet  Baan Finlandin uima-altaassa. 

Lauantaina 28.1. Teimme kivan reissun lähiympäristöön taksilla.  Olemme jo niin paljon kiertäneet Hua Hinin aluetta, että kaikki retket on periaatteessa tehty.  Niinpä räätälöimiä oman retken, johon kuului viinitila ja kaksi luolaa.

Viinitila sijaitsee vuoristossa, siellä on laakso, johon joku innokas viininharrastaja oli perustanut Monsoon Valleyn viinitilan.  Matkalla oli sokeriruokopeltoja, ananaspeltoja, banaaniviljelmiä, mangopuita… Viinitilalla piti olla maksullinen kiertoajelu, mutta jostain syystä sitä ei pystytty tekemään.  Vastaanottovirkailija oli hyvin hermostuksissaan ja ehdotteli, että jos kuljeskelee ihan itse.  Saatte mennä mihin vaan, eikä maksa mitään.  Tulimme siihen tulokseen, että sopii meille. Maistelimme rypäleitä ja kuljeskelimme ympäriinsä.  Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että paikallista viiniä emme lähde maistelemaan.

Sen sijaan suuntasimme Lub Lae -luolalle.  tämä oli todellakin näkemisen arvoinen paikka.  Luola sijaitsee Buddhalaisluostarin alueella.  Munkin antoivat meille taskulamput ja osoittivat suunnan.  Saimme kuljeskella varsin hienossa tippukiviluolassa ihan itseksemme, tosin iso ryhmä kiinalaisia oli siellä myös, mutta luolasto oli sen verran iso, ettei heistäkään ollut haittaa. Luolassa oli hienoja esiintymiä, lepakot lentelivät välillä ympärillämme ja tunnelma oli jotenkin, kuin olisimme olleet muualla kuin maapallolla. Ihmettelimme, ettei tätä paikkaa ole retkikohteissa. Luolassa käynti on ilmaista, mutta luostarille saa antaa halutessaan pienen lahjoituksen.

Seuraavaksi suuntasimme toiselle, Katlone cave nimiselle luolalle.  Olimme tässä luostariluolassa ainoat turistit, mitä sinänsä en ihmettele, sillä 270 porrasta, jossa porraskorkeus oli jotain muuta kuin normaali, veivät mehut pois ainakin meidän ikäisiltämme. Ylhäällä saimme ilmaiset vedet, näytimme varmaan olevan niiden tarpeessa.  Hieno paikka oli sekin. Luolastoa oli isompi ja pienempi luola, isossa useampi alttari, pienemmässä pagoda.

Pelkäsimme, että eilinen kävely kostautuu tänään, mutta jaksoimme kummasti kävellä keskustaan.  Piipahdimme Hua Hinin viehättävällä rautatieasemalla.  Täältä olemme lähteneet useamman kerran junalla, nyt tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että taidamme mennä seuraavaksi taksilla, aikataulukko oli jotenkin epäselvä. Kävelimme kellotornille (joka ei oikeastaan ole kellotorni vaan tapaamispaikka), söimme lounaan laituriravintolassa kovassa tuulessa ja kävimme laiturilla katsomassa kalastusveneitä, jotka olivat todennäköisesti kovan tuulen takia rannassa. 

Hua Hin 22.1.-24.1.2023

Hua Hin on meille sen verran tuttu paikka, että etsimällä täytyy  etsiä tekemistä. Tosin tarkoitus olikin ensimmäiset kaksi viikkoa vaan olla.

Aamulla on sen verran viileää, että pystyy liikkumaankin. Päivemmällä auringon paahteessa on hyvä pysytellä varjossa ja asunnon uima-altaalla. Raahasimme Suomesta neljä frisbeegolfkiekkoa ja kävimme heittelemässä niitä läheisellä ruohokentällä. Tuuli oli niin otollinen ja Esa sai kiekot lentämään kentän päästä päähän, mikä aiheutti katsojissa taputusten verran ihailua. Minun heittojaan katsottiin vaan säälivästi😝

Heli vietti 22.1. Synttäreitä ja keskityimme koko päivän herkkuihin.

Illalla kävimme Cicada-Marketilla, paikallisella turisteille suunnatulla  käsityö/ruokatorilla. Oli maalauksia, lasinpuhallusta, herkkukojuja, vaatteita, nahkatöitä, puutöitä…

…ja tämä pikkuinen villakoira, joka nautti elämästään omissa rattaissaan henkilökohtaisen tuulettimen kera.



Seuraava aamuna heräsimme jo kuudelta ja lähdimme pitkälle  rantakävelylle rauhoittaaksemme mässäilystä huomauttavat omaatuntoani. Aurinko nousi juuri Siaminlahdella rannalla ja ranta oli varsin hiljainen.

Kengätkin onnistuimme katselemaan nousuvedessä, sillä jouduimme kiertämään yhden hotellin rannan kautta, emmekä enää viitsineet viimeistä 20 metriä varten ottaa kenkiä pois. Paikallinen setä yritti pelastaa meidät ottamalla portaista kiven ja heittämällä sen muurin viereen, mutta iso aalto löi senkin yli😀

Varsinkin aamulla horisontti näyttää katoavan.

Lähellä asuntoomme sijaitsee tori, jossa myydään valmiin ruoan lisäksi vaatteita ja kaikkea, mistä valmistaa ruokaa.Me ostamme täältä hedelmät.

24. Päivä päätimme kiivetä muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan näköalapuistoon, Khao Hin  Lek Faihin. Olisi ehkä kannattanut ottaa tuk-tuk.😀 Tie oli paikkapaikoin hyvin jyrkkä, mutta kyllä me sinne ja takaisin sisulla kiipesimme. Näköalat olivat hienot. Puistossa on monta näköalapistettä, joista kaikista näkee vähän eri suuntaan.

Kepin otimme mukaan apinoita varten, mutta tällä kertaa ei näkynyt yhtään apinaa.

Takana näkyy Siamin Lahti jonkin aikaa auringonnousun jälkeen.

 Puistossa on kahdeksan hienoa näköalapaikkaa.

Kotiin pakattuamme ihmettelimme, miksei meille ole tuotu vettä. Kipaisimme vesikauppaan ja siellä pahoitteleva kauppias tuli luoksemme ja sanoi, että vika oli hänen, hän ei ollut laittanut tilauksemme osoitetta. Vesi oli asunnolla jo ennen meitä😁

Hua Hin 20.1.2023

Suomen talvi ei todellakaan ole lempivuodenaikamme, joten pakkasimme kampsumme ja siirryimme pitkän lennon kera lämpimään Thaimaahan. Onneksemme tuulet olivat lennolla niin suotuisat, että 11,5 tunnin lentoaika kutistui 10,5. Mutta oli siinäkin kestämistä. Meidän ikäisillemme 24 tunnin matkapäivä alkaa olla liikaa.

Olemme matkustelleet jo sen verran paljon Thaimaassa, että emme keksineet koko viiden viikon ajaksi uutta tekemistä. Niinpä aloitimme auringolla ja sinisellä taivaalla Hua Hinin Baan Finlandissa, josta vuokrasimme kolmion kahdeksi viikoksi. Kovin on paikka muuttunut kolmessa vuodessa. Lentojen hinnan lisäksi myös hintataso täällä päin  on noussut aika reilusti. Koronavuosien aikana moni ennen suosimamme paikka on lopettanut ja aika vähän ihmisiä on täällä suomalaiskylässäkin. Mutta puut ja pensaat kukkivat entisellä tavalla ja aurinko paistaa yhtä lämpimästi.

Hua Hinin rantakaistale ei ole kovin leveä laskuvedenkään aikana.  Aika vähän olemme  yleensäkään rantaelämää viettäneet, hotellin uima-allas houkuttaa enemmän.  Saa nähdä, miten saamme tämän kaksiviikkoisen kulumaan, ensimmäisen kerran olemme samassa paikassa, missä olemme aiemmin käyneet, ja Hua Hin ympäristöineen alkaa olla aika tuttu. Olemme aina kulkeneet paikasta toiseen ja kurkistelleet nurkan taakse.

Hua Hinin yömarkkinat olivat ensimmäinen kohteemme. Tarkoitus oli löytää joitain asunnosta puuttuvia hyödykkeitä, mutta vaikka kävelimmekin edestakaisin markkinoilla, ainoa löytö oli hattu minulle. Sinällään markkinat ovat mukava tapahtuma ostos- ja ruokakojuineen.