Kappalejako ja adrenaliini

        Ipad ei suostu minun kirjoittamaani kappalejakoon. Yhdistää ne muitta mutkitta samaan pötköön. Ehkä jokin algoritmi pitää hyödyllisenä hiukan kiusata Esaparkaa. On totta että se saa aikaan potutusta mutta tiedän että lukijat ymmärtävät töksähtelevän asun ja en ihan tarkoituksella kirjoitakaan helposti pureskeltavia asioita vaan hieman lyhyesti ja tylysti.

Sotia siellä ja täällä

      Maailmanmahdin historiaan kuuluu tietenkin koko joukko yhteenottoja milloin kenenkin kanssa. Se mikä ihmetyttää on yllättävän myönteinen suhtautuminen jälkikäteen siirtomaaisäntää kohtaan. Malesiassa kyselin mielipiteitä Britanniasta, yllätyksekseni ne olivat varsin myönteisiä. Erityisesti ottaen huomioon että maa on islamistinen. Perusteluna oli lähes aina se että Britannia oli pystyttänyt hallinnon ja kehittänyt maata niin kulttuurisesti kuin parantamalla liikenneyhteyksiä. Ehkä meillä on vähän samaa ruotsalaisien suuntaan. Sotamuseon anti keskittyy kylläkin maailmansotiin joissa Britannia oli keskeisessä roolissa. Tänään nekin voidaan nähdä demokratioiden kamppailuna muuta maailmaa vastaan. Vaikuttaa siltä että ei kahta kolmannetta samoilla jaoilla. Kiina joka on uusin peluri joutui paljastamaan korttinsa liian aikaisin. Venäjän arkistojen ollessa hetken aikaa avoinna, selvisi että Kiina oli yrittänyt maailman herruuteen jo Maon aikana. Mao yllytti Venäjää ydiniskuun Amerikkaa vastaan ja suunniteli sen valtaamista parin miljoonan sotilaan voimin kun USA olisi heikkona. Venäjä olisi saanut Euroopan. Breznev ei suostunut ja alkoi vetää ydinasiantuntijoita pois Kiinasta. Hanke kuivui kokoon. Nyt Kiinalla on momentum samaan asiaan, eli maailman herruuteen. Malttaako Kiina olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseen? Houkutus voi olla suuri sillä siellä kvartaalitalouden sijaan ajatellaan vuosisataa. Käyttämällä määrättyjä teknisiä ilmiöitä hyväkseen Kiina saisi helposti Taiwanin ja koko Indokiinan hallintaansa. En halua antaa ideoita tähän, mutta pölyn lopulta laskeuduttua on selvää mikä maa hallitsisi koko maapalloa. Emme ymmärrä Kiinaa ja se on meidän suurin heikkoutemme. Eurooppalaisten ajatukset pyörivät talouden ympärillä hyvin lyhytnäköisellä ja muutenkin  rajoittuneella näkökulmalla. Uskotaan ettei voi tulla sotaa koska se haittaa taloutta. Ei muuten toiminut edes Venäjän suhteen. Oppia virheistä ei oteta koska ei haluta myöntää oman ajattelun rajojen olevan liian suppeita näkemään suuria kokonaisuuksia. Kiinalla ei tätä ongelmaa ole. Ei ole mitään syytä nukkua hyvin. Museossa aika käpertyy ja suuret trendit paljastuvat ja tulevat ikäänkuin näkyviksi koska voidaan katsoa pitempiä ajanjaksoja samalla kertaa. Nykyhetken kohina peittää petollisesti, ikäänkuin sumu, suurten laivojen liikkeet, joten emme osaa ottaa suuren törmäyksen mahdollisuutta huomioon.

 Tykkitorni

Vasemmalla oleva rakennus on ns.Walkie Talkie josta voi päätellä arkkitehtien juopottelevan työaikana

Tower eri kulmasta kuvattuna kuin tavallisesti

 

Keskellä Lontoota on huvivenesatama.

British museumin aarteita.

Rosettan kivi.

Pääsiäissaarten j

patsas.

 

Lontoon museoista

Englanti oli parisataa vuotta sitten maailmanmahti. Siirtomaita niin ettei aurinko koskaan laskenut niitten yltä. Rikkauksia haalittiin jokapuolelta kaikin keinoin. Jopa rehellisiä keinoja saatettiin käyttää. Museot ovat täynnä toinen toistaan hienompia esineitä kaikilta aikakausilta.Jos jotain positiivista haluaa hakea niin ehkä aarteet olivat paremmassa säilytyksessä Brittien hallussa kuin pitkin maailmaa ehkä sulatusta odottamassa. British Museum;mitä siellä on? Siellä on kaikki. Vaikuttava otos ihmiskunnan kehittymisestä keräilykulttuurista toinen toisiaan vastaan sotiviin ja ryösteleviin valtioihin. Englannilla oli loistavat asemat lähteä 1900-luvun alussa kohti maailman herruutta. Saksa kuitenkin halusi samaa ja pani kahdesti kapuloita rattaisiin. Sotienjälkeinen maailma oli väsynyt ja eurooppa hajalla ja niinpä Amerikka otti vahvalla taloudella johtopaikan. Amerikan etu oli 50-luvulla luokaton yhteiskunta mistä seurasi kansakunnan henkisten resurssien tehokas hyödyntäminen. National Museum on taidemuseoiden aatelia. Laajat kokoelmat ympäri maailmaa.Lähes joka huoneessa tulee vastaan taidehistorian merkkiteos. Aika on täällä suhteellinen ja jos on kiinnostunut taiteesta niin aikaa kannattaa ottaa mukaan riittävästi jottei se lopu kesken. Sitä kannattaa vaikka lainata sillä vita brevis, ars longa.

Lontoo

Lontoo kuuluu läntiseen ns.etäsavolaiseen kieliperheeseen. Lontoon murre onkin helposti ymmärrettävää ja sitä kuuluukin joka päivä telkkarista liiankin kanssa. Päätös tulla tänne etelän lämpöön oli helppo kun lämpömittarin lukemat alkoivat olla loppusyksyn lukemissa.Midsomeriin emme tohtineet mennä koska siellä tapetaan ihmisiä joka ilta joten varmistimme ennen lähtöä ettemme joudu lähellekään moista murhasumaa. Matka alkoi pahan karman merkeissä. Juna oli myöhässä emmekä saaneet matkavakuutusyhtiöön puhelinyhteyttä neuvojen saamiseksi. Teimme sitten oman päätöksen mennä taksilla Helsinkiin. Eräs arpoi asiaa ja jäi pois uskoen junaan. Ei näkynyt koneessa joten mahtoiko juuttua jonnekin. Olisi ehkä ehtinyt jos olisi vaihtanut Tikkurilassa taksiin. Lontoon metro on oma lukunsa monessakin mielessä. Joitakin linjoja ajetaa ruuhkaa-aikoina joskus sitten taas ei. Joskus on lakko päällä ja toisinaan sitten taas ei. Joskus kulkee ja toisinaan taas ei. R.Badding on varmaan asunut Lontoossa. Kyllä sitä kestää mitä vaan mutta takaiskut on eri juttu! Näppis jäi kotio joten tätä kirjoitan töks töks näyttöön menetelmällä. Tämä aiheuttaa ns.kirjoittamisen ymmärtämättömyyttä joka on käänteisilmiö lukemisen ymmärtämiselle. Tarinat jäävät lyhyiksi joten tiivistän ja jätän kaikki herkulliset kohdat pois johon lukija saattaisi pysähtyä. Kämppämme on Romfordissa joka on lähes tunnin metromatkan päässä keskustasta. Tulemme ja menemme junalla emmekä metrolla mikä on mukavampaa. Tääällä kauempana pääsemme aina istumaan mikä on minulle ja parille selkänikamalle tärkeää. Jalka ei ole pudonnut alta kertaakaan joten vaatteetkin ovat vielä kohtuullisen puhtaita. Kerran lähtiessä Lontoosta kompuroin junan nytkähtäessä yllättävästi ja olin syöksyä turvalleni junan lattialle. Sain kiinni pystytangosta ja kiepahdin näppärästi takaisin ylös. Pari naista tuijotti liikettä suu auki jolloin totesin ikäänkuin selitykseksi harrastavani tankotanssia. Naurua riitti. ös.